Soini pelaa kaksilla korteilla




                                                                                                                                        1.7.2016

Suomen ulkoministeri Soini on ”yksityismatkalla” Englannissa tapaamassa hengenheimolaisiaan ja EU-eron kannattajia. Soinilla on opintomatkan paikka. Hän valinnee seuraavien eduskuntavaalien kärkiteemaksi Suomen eron Unionista. Hän haistelee tuulia ja miettii strategiaansa. Briteille itselleen ja aika isolle joukolle tavallisia kansalaisia ovat eron vaikutukset avautuneet vasta vaalien jälkeen. Kirjoitellaan adresseja vallituloksen peruuttamiseksi ja osoitetaan kaduilla mieltä. Edesmennyt suomalainen painija oli laitattanut tatuoinnin takapuoleensa ”Exit only”. Tämä toteamus pätee myös englantilaisiin äänestäjiin. Brittien tulee nyt uskoa, että ulosmeno, exit, on ainoa todellinen vaihtoehto ja sisäänmeno, palaaminen unioniin, ei ole realistinen. Soinin päässä kiehuu. Brexit antoi minulle mahdollisuuden ratsastaa ja meluta Suomen erolla. Eropopulismilla perussuomalaiset voisivat pulpahtaa poliittisesti pinnalle ja nousta puolueitten ykköskaartiin. Miten Suomelle ja suomalaisille tässä erossa kävisi, ei ole mitään väliä.

Soinin mielestä kansanäänestyksestä voidaan kuitenkin käydä keskusteluja. Perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen ajaa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EU-jäsenyydestä. Soini korosti, että perussuomalaisten kantoihin vaikuttavat vain puolueen jäsenet, eivät ulkopuoliset. Vuosien 2018–19 taitteessa muodostetaan vaaliohjelma ja puolueen kanta. Puolue on kaivanut jopa Margaret Thatcherin ajatuksia perustellakseen EU:sta eron autuutta. Rautarouvana tunnettu Iso-Britannian entisen pääministeri Margaret Thatcher kuulemma suhtautui EU: iin skeptisesti. Hän painotti kansojen itsemääräämisoikeutta, piti maan puolia EU:n laajenemispyrkimyksiä vastaan ja piti tiukasti kiinni maan omasta valuutasta.

Timo Soinin mukaan, jos yksi maa irrottautuu, niin tietysti kaikkien maiden pitää käydä tämä keskustelu sisällään. Se on erittäin vakava asia, jos joku maa kansanäänestyksellä lähtee pois. Silloin jokaisen maan, myös Suomen, pitää katsoa peiliin, että onko tämä toimiva järjestelmä meille vai ei. Soini kiemurtelee kysyttäessä, onko kansanäänestys perussuomalaisten vaaliohjelmassa vuoden 2019 vaaleissa. Veikkaan, että varmasti on. Brexitissä on ulkoministerin pelastus ja mahdollisuus. Mutta on aika erikoinen tilanne tällä hetkellä, että Suomen ulkoministeri käy flirttailemassa EU-kriittisten kanssa ja kukaan ei tiedä juuri mitään hänen Englannin matkansa sisällöstä. Opintomatka se on, väittäköön Soini mitä tahansa. Puolueen vuoden 2014 EU-vaaliohjelmassa unionia kuvaillaan byrokraattiseksi organisaatioksi, joka polkee jäsenmaidensa demokratiaa. Eduskuntavaaleissa perussuomalaisten yhteen vaaliteemaan kuului vahingollisen EU-byrokratian vastustaminen. Nyt on tullut aika toteuttaa puolueen ajatuksia ja aloittaa kansan kiihotus. Aikaa seuraaviin eduskuntavaaleihin on riittävästi.

Populisteilta tulee ainakin vaatia hyvät perusteet, miksi Suomen kannattaisi erota Unionista. Eroa vastaan puhuu niin monta argumenttia, että tuntuu mahdottomalta niille löytyvän pitävät vastaväitteet. Ero heikentäisi Suomen yhteistyösuhteita. Suomen nykyiset vastuut pitäisi jotenkin määritellä ja hallita. Talouden kasvu nytkähtäisi alemmas, mikä heikentäisi työllisyyttä. Poliittisesti Suomi joutuisi auttamatta sivuraiteelle. Jos Suomi eroaa, silloin Saksa on jo ilmoittanut eroavansa. Suomi ei avaa tätä eropeliä. Seurauksena olisi maailmanlaajuinen lama. Ero toisi taloudellista epävakautta, joka on myrkkyä hyvinvointivaltiolle. Brexit aiheuttaa jo ensi vuonna Suomen bruttokansantuotteen laskua n. 1 prosentin verran, mikä on orastavan talouskasvun olosuhteissa paljon.

Perussuomalaisten tulee muistaa, että suurimmat harmit ja murheet ladataan suomalaisten köyhien, työttömien ja sairaiden niskaan Englannin irtaantuessa Unionista puhumattakaan siitä, että Suomi eroaisi. Pääministeri Cameron pelasi omaa uhkapeliään ja hävisi. Toivottavasti Soini huomaa poliittista peliä pelatessaan, ettei olla raveissa, vaan kysymys on suuren suomalaisen kansanosan elämän ja kuoleman kysymyksistä.

Esa Kanerva