Minua kiinnostaa uskonto yhteiskunnallisena ilmiönä ja
vallan käytön välineenä. Kansoilla näyttää olevan jumalia, jotka sallivat ihmisten
sotia brutaalisti toisiaan vastaa. Hallitsijat sotivat uskonnon nimissä ja
kirkon johto antaa sodalle oikeutuksen. Esimerkkejä riittää. Herran valittu
kansa ei koe moraalista tuskaa teurastaessaan lapsia Gazassa eikä patriarkka
Kirill antaessaan synninpäästön diktaattori Putinille.
Islamilaisessa maailmassa käsitys väkivallasta syntyy ns.
uskonoppineiden mielipiteestä. Ja näitä mielipiteitä ja niiden antajia riittää.
Iran on jopa teokratia, jota uskonoppineet hallitsevat. Pyhään sotaan
osallistuminen on jokaisen muslimin velvollisuus. Pyhää sotaa voidaan käydä
ketä tahansa vastaan, esimerkkinä nyt vaikka amerikkalaiset. Uskosta luopumista
ei sallita. Vääräuskoisen kanssa ei tule mennä naimisiin. Useimmiten näistä
synneistä tuomitaan kuolemaan. Koraani ei sinänsä muutamia osia lukuun
ottamatta kehota väkivaltaisuuteen, mutta sitä voivat uskonoppineet tulkita,
miten haluavat. Islam liittyy kiinteästi valtaan ja vallan käyttöön.
Patriarkka Kirill, Venäjän ortodoksien pää on siunannut Putinin
ja hänen sotansa. Mihin jumalisiin valtaoikeuksiin Kirillin päätös liittyy, en
tiedä. Tiedän, että patriarkka kuuluu Putinin sisäpiiriin. Nikolai I uskoi
aidosti, että hänen valtansa perustuu jumalan tahtoon. Maallinen valta saatiin tsaarin
aikana patriarkkojen välityksellä suoraan jumalalta. Siksi hän ei halunnut
demokratisoida Venäjää. Mikä on saatu jumalalta, sitä ei voida jakaa. Putin
jatkaa hänen perinnettään. Minkälainen jumala ortodokseilla oikein on? Hän
sallii satojen tuhansien nuorten venäläisten miesten teurastuksen, mihin jumala
tarvitsee niin paljon veriuhreja?
Israelia pidetään jumalan valittuna kansana. Näin on vanhassa
testamentissa juutalaisuuden mukaan kirjoitettu. Hämmästystä herättää ristiriita,
että kristinuskossa valittuna kansana pidetäänkin kristittyjä. Siitäkin löytyy
perusteet raamatusta mm. apostolien kirjoituksista. Ihmettelen, miksi juutalainen
uskonto sallii kostaa Hamasin terroristien teot gazalaisille lapsille, jotka
ovat täysin viattomia aikuisten ihmisten valinnoille. Minkälainen jumala
juutalaisilla oikein on? Miksi hän vaatii tällaisia lapsiuhreja?
Sari Essayh näyttää ministerinä hyvin onnelliselta. Hän on
päässyt tavoitteeseensa. Hän on vallan keskiössä. Papeillahan on säätyvallan
ajoista lähtien ollut keskeinen rooli suomalaisessa valtaeliitissä. Uskonto ja
valta ovat kuuluneet yhteen. Politiikka on aina tiennyt, että uskonnon avulla
kansa voidaan hallita paremmin kuin vain maallisin komennoin. Kirkko ja
politiikka pitäisi ehdottomasti erottaa toisistaan.
Nykyisin ev.lut. kirkko haluaa varmistaa oikeutuksensa valtiokirkkona
ja valtaan jäsenrekisterien täytöllä. Halutaan miellyttää kaikkea ja kaikessa. On
tärkeää, että suomalaisista ainakin yli puolet ovat evankelisluterilaisen
kirkon jäseniä. Sekin tavoite tekee toki tiukkaa maallistuneessa yhteiskunnassamme. Kukin
haluaa uskoa tavallaan. Kirkon viranhaltijoitten suut on pistetty tukkoon, ei
saa puhua synnistä eikä helvetistä. Eikä siitä, että vain harvat ja valitut
pääsevät kuoleman jälkeen taivaaseen. Kirkko sallii kaikki ilmiöt ja rakastaa
rakastamisesta päästyään. Uskokoon kirkon sanomaan, kuka haluaa. Minusta
enemmän ihmisen mielikuvitukselta se vaikuttaa. Miksi jumala on vaatinut veriuhrin
ja oman poikansa kuoleman teloittamalla vastapainoksi ihmisten syntien
sovittamiseksi? Miksi jumala sallii kaikki kauheudet maan päällä? Papit eivät
osaa vastata tai jos vastaavat, puhuvat tyhjää, ”Tutkimattomia ovat Herran tiet
”. Myös kristinuskon jumala on ollut hyvin väkivaltainen, muutama sata vuotta
sitten apostaasi, jumalasta luopuminen, merkitsi roviolla polttamista. Olen
jumala-sanan kirjoittanut tarkoituksella pienellä kirjaimella, koska jumalia ja
uskontoja on tuhansia ja tuhansia, enkä tiedä, mikä jumala on erisnimen
arvoinen.
Kaipaisin ennen joulua kirkolta vahvaa viestiä edes siihen, että jos uskotte Jeesukseen, ei hänen syntymänsä juhlistaminen tarvitse tällaista markkinameinikiä eikä hurlumheitä. Kaupallisuus ja yhteiskunnan läpitunkema mainonta ei juhlista mitään, saati sitten kristinuskon yhden keskeisen opinkappaleen mukaista, Jeesuksen syntymäjuhlaa, joulua. Minulla ei ole kirkon sisällä puhevaltaa tässä asiassa, en ole kirkon jäsen. Onko minulla jumalaa? Harvat ovat valitut, en taida olla niiden valittujen joukossa.
Esa Kanerva
