2.10.2023
Ymmärrän, kuinka pahalta tuntuu tällä hetkellä palkansaajasta.
Petteri Orpon hallitus testaa ja koettelee elämänuskoa ja luottamusta
tulevaisuuteen. Suomalainen kiipeää, vaikka puuhun käpyjä keräämään, jos hänelle
pystytään perustelemaan teko isänmaan ja elämän kannalta oikeudenmukaiseksi ja
tarpeelliseksi. Hallitus tekee kuitenkin toimenpiteitä ja säästöjä, joille ei
edes valtionvarainministeriö pysty laskemaan työllisyys- tai säästövaikutusta.
Mitä tulee näihin niin sanottuihin ”työelämäuudistuksiin”, teen muutaman noston hallituksen esitysten räikeimmistä
ylilyönneistä. Orpon hallitus haluaa lakko-oikeutta koskevat muutokset eteenpäin
nopealla aikataululla, koska se haluaa juuri nyt työpaikoilla tapahtuvien
mielenosoitusten kaltaiset ”rettelöt” kuriin. Itse asiassa hallitus haluaa
huomattavasti laajemmin kajota työntekijöitten lakko-oikeuteen kuin tämän
viikon ulosmarssien kieltämisen. Orpoa ja hänen hengenheimolaisiaan korpeaa
erityisesti kuljetusalojen harrastamat tukilakot ja poliittiset lakot ylipäätään. Ne halutaan suitsia
erityissäännöksillä ja arviointimenettelyllä. Käytännössä vaatimus tukilakon
vaikutusten kohdistumisesta vain riidan osapuoliin, rajaa se, esimerkiksi osan ahtaajien
tukitoimista, laittomiksi. Työntekijöitten sakottaminen osallistumisesta "laittomiin" lakkoihin on kärpäseen tykillä ampumista. On ainakin perustuslain hengen vastainen.
Työelämä vaatii tietojen päivittämistä ja
täydentämistä koko työuran ajan. Miten aikuiskoulutustuen lopettaminen palvelee
tätä tavoitetta? Valtion rahoitusta vähennetään myös vapaasta kansan sivistystyöstä
kansalaisopistoilta, kansanopistoilta ja kesäyliopistoilta. Elinikäinen
oppiminen on tätä päivää. Moni vuorottelulla oleva on ottanut tauon työelämästä
päivittääkseen osaamistaan esimerkiksi kesäyliopistossa. Vuorotteluvapaan
lopettaminen sotii tätä tavoitetta vastaan.
Määräaikaisten työsopimusten tekemistä helpotetaan.
Tämä tulee olemaan etenkin julkisella sektorilla iso ongelma. Tähänkin asti työntekijää
on saatettu roikottaa jopa kymmenen vuotta määräaikaisissa työsuhteissa
nykylainsäädännön ollessa voimassa. Työsuhteen pätkimiselle on tarvittu
laillinen peruste, esimerkiksi vakituisen työntekijän kesäloma. Hallituksen
esityksen mukaan alle vuoden määräaikaisissa työsuhteissa ei jatkossa tarvita
mitään perustetta. Tämä johtaa naisvaltaisilla aloilla naisten oikeuksien
polkemiseen. Äitiys- ja hoitovapaat kierretään työsuhteita sopivasti
katkaisemalla ennen vapaita. Tasa-arvolaki ei enää anna turvaa syrjinnältä
esimerkiksi raskauden vuoksi. Määräaikaisuudetkin saatetaan pätkiä moneen osaan.
Paljon sairaita lapsia hoitavaa työntekijää ei tarvitse kovin kauaa katsella.
Suomen Yrittäjien hellimä tavoite irtisanomisten
perusteiden helpottamisesta on käymässä toteen. Tuntuu vaatimattomalta uudistukselta
lainsäädäntötekstissä muuttaa kahta sanaa, irtisanomisen perusteeksi vaaditaan ”painava
syy” tai perusteeksi vaaditaan ”asiallinen syy”. Ne ovat juridisesti kuitenkin
kaksi eri asiaa. Painavan syyn perusteet tiedetään tällä hetkellä koko lailla
tarkkaan, koska siitä on muodostunut oikeuden päätöksien perusteella
vakiintunut käytäntö. Asiallisen perusteen osalta olemme uudenlaisen tilanteen
edessä. Me emme tiedä, mitä asiallinen irtisanomisperuste tarkoittaa
käytännössä. Se voi olla esimerkiksi mikä tahansa työntekijän persoonaan
liittyvät tekijä. Vasta oikeuskäytäntö ja
esimerkkitapaukset ratkaisevat, mikä irtisanomisperuste on asiallinen ja mikä
ei. Ainakin aluksi työnantajan kanta ratkaisee, koska Suomessa työnantajalla on
tulkintaetuoikeus, toisin kuin Ruotsissa se on työntekijöillä.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset ovat
osa hallituksen suunnittelemaa sosiaaliturvan leikkauspakettia. Tätä
perusteellaan valtion heikolla taloudella ja muitten pohjoismaitten käytännöillä.
Kun Suomeen ehdotettua työttömyysturvan mallia verrataan Ruotsin, Tanskan ja
Norjan järjestelmiin, on sama kuin vertaisi omenaa päärynään. Esimerkiksi työttömyysturvan
taso on aivan eriluokkaa näissä maissa kuin Suomessa, jossa sitä aiotaan
edelleen heikentää. Työttömyysturvan leikkaukset vaatisivat ehdottomasti
rinnalleen panostamista työntekijäin osaamisen päivittämiseen ja työnvälitykseen, mitä ei ole suunnitteilla.
Esa Kanerva
