Hyvää loppiaista lukijoilleni!

                                                                                                                                  5.1.2017

Hyvät lukijani!

Kiitän mielenkiinnostanne sivujani kohtaan. Kohta pamahtaa 10.000 käynnin raja rikki.

Loppiainen on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät! Alkaa arki ja "härkäviikot".


Palaan kirjoittamisen pariin 9.1.2017, terveisin Esa Kanerva

"Valtuustoaloite" pysäköinnistä

                                                                                                                                     4.1.2017

Kysymys on piennarpysäköinnistä. Voitaisiinko nykyisiä käytäntöjä muuttaa siten, että sallittaisiin rajatun ajan ns. piennar- tai maastopysäköinti? Mikä on piennar ja mitkä lait mahdollisesti määrittävät maastopysäköintiä? Tutkitaanpa asiaa eri laeista. Maankäyttö- ja rakennuslain 83 § määrittää yleisen alueen, katualueen ja liikennealueen. Laissa sanotaan, että yleisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen, jollei asemakaavassa ole toisin osoitettu. Liikennealueita ovat asemakaavassa maanteitä, rautateitä, vesiteitä, satamia ja lentokenttiä varten osoitetut alueet. Kaupungin asemakaava-alueella on kaavoitettu 10–20 metriä katualuetta, joka sisältää kadun, jalkakäytävän/pyörätien, viheralueen ja pientareen. Esimerkiksi Härmälässä, jos pysäköidään molemmin puolin kadulle, tie jää niin kapeaksi, että hälytysajoneuvot eivät pysty pääsemään läpi.

Lain seuraava pykälä määrittää kadunpidon velvoitteet kunnalle. Kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kunta voi maanomistajan suostumuksella aloittaa kadunpidon ennen kuin asemakaava on saanut lainvoiman. Muutoksenhakuviranomainen voi asemakaavaan kohdistuvaa valitusta käsitellessään kieltää kadunpidon aloittamisen ennen kaava-asian ratkaisemista. Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös on tehty. Samasta ajankohdasta katsotaan katu luovutetuksi yleiseen käyttöön.

Tieliikennelain 2 § kertoo tien tai kadun määräykset ja rajoitukset pysäköintiin. Maastoliikennelain 26 § koskee ajoneuvon luvatonta pysäyttämistä ja pysäköimistä. Mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta moottorikäyttöisen ajoneuvon luvattomasta pysäyttämisestä tai pysäköimisestä toisen maalla voidaan määrätä suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu siten kuin siitä pysäköintivirhemaksusta annetussa laissa (248/70) säädetään.

Pelastuslaissa on määräyksiä esteettömästä pääsystä pelastuskohteeseen.

Lain pysäköinninvalvonnasta nojalla saadaan määrätä pysäköintivirheestä pysäköintivirhemaksu. Pysäköintivirheitä ovat: 1) tieliikennelain tai sen nojalla annetun ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä taikka pysäköintikiekon käyttöä koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely; 2) maastoliikennelain tai sen nojalla annetun moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä maa-alueella koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely; 3) pelastuslain momentissa säädetyn pelastustielle pysäköintiä koskevan kiellon vastainen menettely.

Koska kaupunki on teitten ja katujen maanomistaja, voisi se tehdä päätöksen sallia piennarpysäköinti. On äärettömän ikävää Tampereelle tapahtumiin tulevien ihmisten kannalta saada ”järjen” käytöstä pysäköintivirhemaksu. Se on erittäin huonoa mainosta kaupungillemme.

Teen nyt ensi alkuun varavaltuutettuna epävirallisen ”valtuustoaloitteen”, että maastoliikennelain tulkintaa lievennettäisiin ja pysäköinti pientareelle sallittaisiin pääsääntönä. Toivon, että voin tehdä tästä jatkossa varsinaisen valtuustoaloitteen.

Jokainen turisti tuo silkkaa rahaa ja paksun nipun seteleitä kaupungin elinkeinoelämälle. On Tampereen etu, että he tulevat kaupunkiin toisenkin kerran, pelkäämättä pysäköintivirhemaksua.

Esa Kanerva

 

 

Miksi maksaa veroja, kun voi laillisesti rötöstellä?

                                                                                                                                      3.1.2017


Suomessa on kaiken kaikkiaan tutkittu ns. harmaata taloutta kohtuullisen vähän. Suomessa esimerkiksi yli puolet arvonlisä­veron vajeesta aiheutuu toden­näköisesti harmaasta taloudesta. Verojäämien osuus alv-vajeesta on noin 20 prosenttia eli noin 180 miljoonaa euroa. Verovaje on käsite, jossa verrataan sitä, miten valtion olisi pitänyt saada verotuloja ja mitä se todellisuudessa sai. Arvonlisävero on kulutusvero, jonka maksaa aina tuotteen tai palvelun ostaja. Tuotteen myyneellä yrityksellä on puolestaan oikeus vähentää arvonlisävero omista ostoistaan. Arvonlisäveron kiertäminen on vain osa ns. harmaata taloutta.

Ravintola-ala ja kaikki yleensä työvoimavaltaiset alat ovat yleisempiä verojen pimittäjiä. Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat pimeiden palkkojen maksaminen, kuittikauppa, pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Harmaata taloutta esiintyy myös kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa. Harmaan talouden yleisyydestä on esitetty erilaisia arvioita. Arviointia vaikeuttaa se, että harmaa talous on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.

Todella isot kalat toteuttavat veronkiertoa juristiarmeijojen kanssa ”verosuunnittelun” avulla. Näissä tapauksissa tehdään monimutkaisia yritysjärjestelyjä ja kauppoja. Lainajärjestelyt jossakin veroparatiisissa piileskelevän emoyhtiön kanssa ovat tavallisia. Suomalainen yritys lainaa emoyhtiöltään suuret summat rahaa ja maksaa siitä älytöntä korkoa. Korot ovat yleensä yrityksen tuloksesta verovähennysten piirissä. Tällöin suomalainen yhteiskunta jää nuolemaan näppejään ja rahat matkustavat ulkomaille.

Osaavat ne pienyrityksetkin kiertää veroja ja vältellä palkkatuloja, jotka ovat Suomessa korkeasti verotettuja. Työntekijä voi kieltäytyä ottamasta palkkatuloa yrityksestä ja saada palkakseen yrityksen osakkeita. Tällöin hän saa rahansa kevyemmin verotettuina osinkoina. Vielä edullisempi vaihtoehto on perustaa oma holdingyhtiö ja hankkia sille työnantajayhtiön osakkeita. Jo yksikin osake riittää. Työntekijä voi siirtää palkkansa täysin verovapaina osinkoina riskialtista liiketoimintaa harjoittamattomalle holdingyhtiölleen, ja työpanoksen tuottama ansiotulo muuttuu kokonaan verovapaaksi tuloksi. Tätä verosuunnittelumallia käyttävät erityisesti lääkäripalveluja tuottavat firmat.

Verohallinnon tilastojen mukaan verovapaita osinkotuloja on maksettu Suomessa yksityisille henkilöille vuosina 2005 - 2013 yhteensä noin18 miljardia euroa. Tämä merkitsee vuosittain yli kahden miljardin euron verotettavan tulon vajetta Suomen rikkaimmilta verovelvollisilta.

Muutama esimerkki siitä, kuinka veroja on vältelty ravintolabisneksessä. Esimerkkinä käytän erästä tamperelaista ravintolayhtiötä, jonka omistajat kylläkin tuomittiin oikeudessa vankeuteen. Syytetyt myöntävät salanneensa osakeyhtiönsä osalta käteismyyntiä kirjanpidosta ja verottajalta yhteensä yli 2,6 miljoonaa euroa ja ravintolansa osalta 1,1 miljoonaa euroa. Lisäksi toimitusjohtaja salasi verottajalta yhtiöistä itselleen nostamiaan varoja. Verottajalta jäi siten saamatta ravintoloista noin 1,1 miljoonan euron verot ja vajaa miljoona euroa toimitusjohtajan henkilökohtaisia veroja.

Tänä keväänä yritysmaailmaa ja vallanpitäjiä ravistellut Panaman tietovuoto toi julkisuuteen suuren määrän panamalaisen Mossack Fonseca -lakitoimiston asiakkaita. Tietovuoto valotti veroparatiisien käyttöä myös suomalaisissa yrityksissä. Erityisesti asia kolahti Nordea-pankin nilkkaan, joka oli toiminut avustajana järjestelyissä. Nordea on menettänyt Panama-paljastusten vuoksi asiakkaita myös Suomessa. Nordean ovat jättäneet muun muassa Suomen poliisijärjestöjen liitto (SPJL), Teollisuusalojen ammattiliitto (TEAM), Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) ja suurin oppositiopuolue SDP. 

Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat jatkuvasti laajenevia ja rikoksentekomuotojaan muuttavia rikollisuuden aloja. Suomessa piilo- ja peiterikollisuutta on paljastunut useilta eri toimialoilta. Rakennus- ja ravintolatoimintaan liittyvinä alan yritysten aliurakoinnin ja kuittikaupan sekä niiden käyttämien ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten hyväksikäyttäminen ovat olleet tyypillisiä harmaan talouden toimintatapamuotoja. SDP on vaatinut useaan otteeseen hallitukselta lisää toimia ja resursseja harmaan talouden toimintaan. Mikähän logiikka hallituksen ajattelussa oikein pettää, koska talousrikollisuuden torjuntaan suunnatut rahat saadaan aina moninkertaisesti takaisin. Ettei vain olisi oma lehmä ojassa ja saattaisi omatkin näpit palaa!

Esa Kanerva

Ministerin ajatus on mennyt laukoille, perustuslaillisuudesta viis!

Liikenne- ja viestintäministeri Berner haluaa ehkä piankin yhtiöittää Eduskunnankin. Todella villejä ovat hänen suunnitelmansa kokeilu, jossa saariston ”liikennepalveluja” aloitettaisiin kehittämään, koska nykyinen valtiovetoinen malli on joustamaton ja kallis. Huhtikuussa 2017 alkavassa kokeilussa Saaristomerellä olevia yhteyksiä avataan kilpailulle ja ne pyritään järjestämään yksityisten yritysten voimin. Tämä ei ole mahdollista, mikäli valtio tarjoaa palveluita ilmaiseksi, kuten tällä hetkellä. Kokeilun on määrä kestää vuoden 2018 loppuun.

 

Turussa tai lähialueeen telakoilla työssä käyvät ihmiset ovat kauhuissaan. Suunnitellut maksut ovat pöyristyttäviä enkä kehtaa niitä tässä edes esitellä. Taas ministeri hutkii ja vasta sitten aletaan miettiä toimenpiteen vaikutuksia ja perustuslaillisuutta. Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin toteaa, että ”Saariston asukkaat muodostavat maantieteellisen asuinalueensa takia ihmisryhmän, joka nauttii suojaa syrjintää vastaan ryhmänä ja lisäksi tähän ryhmään kuulumisensa perusteella yksilöinä.
”Yhteysalusliikenteen muuttaminen maksulliseksi olisi vastoin perustuslain 6 §:n, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja yhdenvertaisuuslain 8 § syrjintäkieltoja. Kyse olisi saariston pysyvien asukkaiden osalta välitön syrjintä perustuen heidän asuinpaikkaansa ja perusoikeutena turvattuun oikeuteen valita asuinpaikkansa.”

 

Liikennevirastokaan ei usko, että maksuttomuuden poistaminen lisäisi markkinaehtoista liikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriön mallissa yhdeksi saariston palveluoperaattorin asiakkaista on merkitty Posti. Postin mukaan yhteysalusliikenne on yritykselle tärkeää postilain toteutumisen kannalta. Posti on jaettava viitenä arkipäivänä viikossa saaristoalueille, vaikka se ei onnistuisi edes yhteysaluksia käyttäen. Naantalin kaupunki toteaa lausunnossaan, että se pitää epätodennäköisenä, että alueelle syntyisi markkinaehtoisia liikennepalveluja. Jopa kokoomuslainen valtionvarainministeri Petteri Orpo epäilee saaristoliikenteen maksuja. Hänen mielestään pitää olla erittäin hyvät perusteet, jotta maksut voitaisiin asettaa.

 

Voimassa olevan saaristolain mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut. Palveluiden tulee olla mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Nykyisin yhteysalusliikenne on maksutonta vakituisille asukkaille ja suureksi osaksi muillekin.

Ovatko valtasuhteet ja hallituksen ministereitten linjavedot sen kaltaisia, Keskusta ajaa Kokoomuksen oikealta ohi. Ei olisi vielä muutama vuosikymmen sitten uskonut, että alkiolaisuus on tämän kaltaista politiikkaa. Santeri Alkio oli kauppias ja nuorsuomalainen, joka katsoi, ettei kaupungeissa oteta huomioon riittävästi maaseudun asiaa, minkä vuoksi perustettiin Maalaisliitto vuonna 1906. Hän varmaan kääntyy haudassaan huomatessaan, minkälaiseksi Keskustapuolueen politiikka on muuttunut 110 vuodessa.

 

Maalla asuvien kannattaisi perustaa uusi puolue ja valita tunnuslaulu, joka alkaisi seuraavilla sanoilla, ” Työmiehet, kyntäjät ja kaikki, maalaisten joukko nälkäinen. Maa meidän on ja olla täytyy, vaan ei laiskain lurjusten.”

 

Esa Kanerva

Hybridivaikuttamista

                                                                                                                                       30.12.2016

Näin vuoden vaihteessa käynee vähän kevyempikin teksti.



Tässä on viime aikoina lehdissä ollut juttua siitä, että Venäjä harjoittaa aktiivista vaikuttamista ja käy hybridisotaa mm. Suomea kohtaan. Suomeksi se tarkoittaa valheellisen propagandan levittämistä sosiaalisen median palstoille ja ns. trollit käyvät siellä vilkasta keskustelua väärin argumentein. Suomeksi sanottuna puhuvat ”paskaa”. Ajattelin tässä vähän vasta vaikuttaa ja kertoa neuvostoaikaisia sekä Venäjää koskevia vitsejä.

Yksi tunnetuimpia klassikoita on se, jossa juna myöhästyi, kun venäläinen kenraali oli seissyt kädet pystyssä radalla ja puolalainen veturinkuljettaja yritti koukata hänen peräänsä metsään.

Kävin Gorbatshovin ajan Venäjällä ja vitsien laadusta saattoi päätellä, että ajat ovat vapautumassa. Tulkki jopa suostui suomentamaan tämän vitsin, jonka tulen muistamaan ainiaan. Se kuului jotenkin tähän tapaan: ”Mistä johtui, että Andropov otti valtiovieraat vastaan lentokentällä, mutta Brezhnev ja Tsernenko Kremlissä? No se johtui siitä, että Andropov kävi akulla ja Brezhnev ja Tsernenko verkkovirralla.

Kerrottiin tuolloin myös juttua, että Leonid Brezhnevin vanha äiti tuli kylään Moskovaan.
Poika esitteli menestyksensä tunnusmerkkejä muorille. Katsottiin konttori ja kaupunkiasunto. Ajettiin hienolle datshalle ja tarkastettiin loistoautoja ja autotalleja. Muori tirkisteli kaikkia pää kallellaan, ei puhunut mitään eikä näyttänyt edes ilahtuneelta. Leonid kaipasi äitinsä tunnustusta, kuten kaikki isot pojat. Hän oli ihmeissään, kun ei saanut äitiä innostumaan. Viimein hän kysyi hieman ärtyneenä, ”Etkö ole ilahtunut poikasi menestyksestä?” Äiti vastasi, ”että kyllähän minä olen iloinen, pikku Leonid. ”Mutta eikö sinua pelota, että kommunistit pääsevät uudelleen valtaan Moskovassa?”

Sitten tässä tulee juttu Stalinista. Josif Stalin heräsi henkiin ja ilmestyi nyky-Venäjälle. Hän katseli aikansa maan meininkiä ja päätti palauttaa maahan kurin. Oikopäätä hän käveli Venäjän parlamentin istuntoon. Kaikki valahtivat valkoisiksi, hiljenivät ja alkoivat kuunnella mitä Stalinilla olisi sanottavanaan.
– Aivan ensimmäiseksi kaikki kansanedustajat on ammuttava, sanoi Stalin. Sen jälkeen maalaamme Kremlin vihreäksi…
– Mutta miksi vihreäksi, kyselivät kansanedustajat.
– Arvasinhan minä että täällä on toisinajattelijoita!!

Lauri Viita vertasi runoa meren painon alla simpukan kuolemasta syntyneeseen helmeen, joka lopulta päätyy niin turhanpäiväiseen tehtävään kuin korvakoruksi. Vitsi voi olla samaa juurta ja syntymekanismia. Neuvostovastaiset vitsit loppuivat silloin, kun olot Venäjällä vapautuivat. Uhka pieneni. Ei tuntunut meren puristusta enää.

Mutta nyt ovat herra Putinista vaikka minkälaista juttua ja vitsiä. Ja oikein härskistä jutusta voivat häkin ovet heilua. Vielä kertomus Putinin järjestämistä vaaleista. Sen sijaan että äänestäjä olisi pudottanut äänestyslipun vaaliuurnaan sitä lukematta, hän alkoi tavailla ainoan ehdokkaan sukunimeä. Mitä ihmettä te oikein teette, vaalivalvoja kysyy. Haluan tietää, kenelle annan ääneni. Ei saa, ei saa! Rikotte vaalisalaisuuden!

Esa Kanerva

Ministeri Berner keksi ikiliikkujan

                                                                                                                                    29.12.2016

Kaikki me muistamme Soneran kohukaupan saksalaisella ilmalla. Ns. Umts-kaupassa suomalaiset miljardimunarit menettivät Sonera-seikkailuissa 4,3 miljardia euroa eli miljardi euroa enemmän kuin raskaat sotakorvaukset olivat Neuvostoliitolle ja lisäksi menetettiin 1,3 miljardia euroa verotuloja. Elämme taas ihmeiden aikaa. Hallitus koki suurena onnistumisena sijoittaa lähinnä jätevettä tuottavaan Terrafame-yhtiöön sata miljoonaa ja ministeri Berner miettii omaa hokkuspokkus-temppuaan rahoittaa valtion teitten rakentaminen ja ylläpito sekä tienata tällä bisneksellä vielä hyvin. Ihmeen taustalla on se, että auto- ja polttoaineverot alenisivat saman verran kuin tienkäyttöoikeuden myyminen tuottaisi valtiolle, mutta investointeihin käytettävät rahat kaksin- tai kolminkertaistuisivat.

Ministeri jakelee julkisuuteen tällaisia julistuksia, ” Tarkoitus on, että liikennekaari luo kasvua synnyttämällä uusia innovaatioita, panee vauhtia tuotekehitykseen ja luo uusia työpaikkoja jo olemassa oleville toimialoille – mutta myös kokonaan uutta toimintaa. Voimme valinnoillamme vaikuttaa tulevaisuuteemme ja ympäristöömme.” Skiinafuuliaa, sanon minä!

Ajatushan on se, että valtio perustaa liikenneverkkoyhtiön. Nyt suunnitellaan, voisiko todellakin valtion liikenneverkon ylläpidosta ja kehittämisestä vastata valtionyhtiö. Valmistelun tavoite on, että valtionyhtiö voisi aloittaa toimintansa jo vuoden 2018 alussa. Valtion liikenneverkkoyhtiö rahoittaisi toimintansa pääasiassa liikenneverkon käyttöön perustuvilla asiakasmaksuilla, joilla korvattaisiin osa liikenteen nykyisistä veroista ja maksuista. Yksityiset palveluntarjoajat siis ostaisivat tienkäyttöoikeutta liikenneverkkoyhtiöltä ja myisivät sen eteenpäin autoilijoille, joiden on pakko ostaa sitä päästäkseen liikkumaan teillä. Nämä käyttöoikeuksia myyvät palveluntuottajat eivät vastaisi teiden rakennus- tai kunnossapitokustannuksista, mutta rahastaisivat joka ikisestä ajetusta kilometristä oman siivunsa.

Autoilijoiden ei kannata taputtaa, sillä kyllä tiellä liikkujat maksavat kuten ennenkin koko lystin. Vaikka auto-, käyttövoima- tai polttoaineveroja voitaisiin ehkä alentaa, maksaa autoilija joka kilometristä liikenneverkkoyhtiön operaattoreille. Auton kilometrit voitaisiin tarkastaa katsastusten yhteydessä tai jopa asentaa siru auton rakenteisiin autoilua seuraamaan. Eivätkä operaattorit autoilijoita ilman rahastele ja hoida bisneksiään. Katetta ne tahtovat ja mitä enemmän, sen parempi.

Kokeilun kylkiäisenä liikennekaarihanketta markkinoidaan kansalaisille sillä, että toimivat liikennemarkkinat sekä liikenteen uudet palvelut lisäävät koko liikennejärjestelmän tehokkuutta ja siten pitkällä tähtäimellä vähentävät liikennettä ja päästöjä. Liikennepalveluiden kehittäminen antaa yksittäiselle kansalaiselle lisää valinnanmahdollisuuksia oman auton käytön ja olemassa olevien liikennepalvelujen rinnalle. Tutkimusten mukaan yksi yhteiskäyttöauto saattaisi korvata jopa 8-25 yksityisomisteista autoa. Uskokoon, kuka haluaa!

Kun katselee Tampereen liikennepolitiikkaa ja sisäisen liikenteen vaikeuksia, onko tässä tarkoitus palata ”hevosaikakauteen”. Valtio tekee omilla päätöksillään ja ratkaisuillaan autoilun todella hankalaksi. Nopeuksia ollaan pudottamassa ja autoilijoilta kielletään useiden teiden käyttö. Toisihan se tietenkin töitä, jos palattaisiin 1800-luvun englantilaiseen käytäntöön, että auton edellä tuli juosta ihminen punaisen lipun kanssa ja huutaa, että auto tulee.

Esa Kanerva

 

Esa-joulupukin saama kirje 11-vuotiaalta Tabarek-tytöltä